Jopas iski kirjoittamisripuli, noh kirjoitan nytkun aloitinkin.
Eli niistä minun harrastuksistani.
Olen harrastanut lyhyen elämäni varrella salibandya,uintia,,defendoa (itsepuolustuslaji), teatteria ja partiossa kävin lapsena. Jep, mitään muuta ei oikeastaan olekkaan ollut.
Nyt pitäisi rohkaistua ja aloittaa lempiurheilulajini uudestaan, nimittäin uimisen. En toki ikinä ole ollut missään uimaseurassa sun muissa, ihan omalla vapaa-ajallani uin.
Tässä keskustassa on uimahalli jossa voisin alkaa käymään, kunhan vaan saan kerättyä rohkeutta mennä sinne bikineissä. Ensi viikolla vaikka... olisi jo aika.
Uiminen on kevyttä mutta tehokasta liikuntalajia, just perfect to me! :)
Jjooo, voisinpa tässä kertoa nyt samalla niistä lemmikeistä. Minulla on ollut kokemusta matelijoista lintuihin. Mutta kaksi tai oikeastaan kolme eläintä ovat jääneet mieleeni ja olen jäänyt ikävöimään. Ensimmäinen on rakas deguni, napero. Se oli niin kesy ja kulki minun mukanani minne itsekin menin, osallistui leikkeihin ja oli minulle oma juttukaveri. Olin siis ala-asteella. Mutta traagisesti se kuoli, jouluaattona... nice. no muttah..
Sitten undulaatti, kesha joka oli niin kesy ja ihana pikkuherrasmieslintu että! Täydellinen lemmikkilintu mitä ikinä olisi voinutkaan olla, sen minun äitini antoi pois omista syistään..keshakin on nukkunut pois.
Sitten on minun ihan ikioma lemmikkini, Dominic enemmän tunenttuna Domi, minun chihuahua koirani. Niin ihana mutta niin pirullinen kusiskelija että. Minulla olisi luultavammin vieläkin Domi ellen olisi aloittanut koulua, nimittäin hauva masentu niin ettei edes moikannut minua kun tulin koulusta kotiin. Hauva joutu olemaan 8h päivästä yksin lukitussa tilassa ettei pissisi ja kakkaisi koko asuntoa.. mutta nyt Domi on paremmassa perheessa jossa sen ei tarvitse olla yksin.
Miehelläni on ollut yhteensä kolme käärmettä, thank god nyt ei oo enään yhtäkään. Niistä en oikein tykännyt, hyi hyi.. vaikka omalla tavallaan ovatkin kiehtovia eläimiä.
Mutta nyt, meille on tulossa kissa! Jee, nyt vaikka aloitankin koulun kisu pärjää hyvin kotona. Kissa, kyllä se on meidän perheelle kaikista sopivin lemmikki vaikka en olisi sitä heti uskonut. Mieheni nimittäin oli tosi kissavastainen mutta eipäs olekaan enään :3
Kaksi viikkoa odottelua niin saadaan meidän karvavauva kotiin.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti